Mediasta poimittua

Hoitajan rajattu lääkkeenmääräämisoikeus myös ikääntyneiden palveluihin

18.8.2014

Sairaanhoitajilla, terveydenhoitajilla ja kätilöillä on ollut vuodesta 2011 alkaen oikeus julkisessa terveydenhuollossa määrätä rajatusti lääkkeitä potilaille. Ennen rajatun lääkkeenmäärämisoikeuden saamista hoitajan on käytävä vuoden mittainen laaja täydennyskoulutus, sillä tehtävässä tarvittava osaaminen ei sisälly peruskoulutukseen.

Tällä hetkellä vain hieman yli sadalla hoitajalla on lääkkeenmäärämisoikeus. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyssä ihmetellään, että miksi uudistusta ei käytetä laajemmin hyödyksi.

- Rajatun reseptinkirjoitusoikeuden omaavien hoitajien avulla on mahdollista säästää terveydenhuollon menoissa, koska tällöin voidaan lääkäreiden työpanosta vastaanottotoiminnassa hyödyntää nykyistä tehokkaammin, sanoo Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.

Erityisesti nyt kun toteutetaan SOTE-uudistus, kannattaisi reseptinkirjoitusoikeuden lisäksi uudistaa laajemminkin terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa ja tehtäviä.

- Hoitajavetoisten palveluiden avulla pystytään erityisesti haja-asutusalueilla pitämään palvelut kansalaisten ulottuvilla. Samalla palveluiden saatavuus nopeutuu. Liikkuvat palvelut, esimerkiksi terveysbussit, voivat tarjota uusia mahdollisuuksia hoitamiseen lähellä kotia.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut esillä esitys, jonka mukaan rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta voitaisiin laajentaa ikääntyneiden palveluihin. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saanut hoitaja voisi toimia useammassa ikääntyneiden palveluyksikössä ja huolehtia lääkemääräysten jatkamisesta tai aloittaa uuden lääkityksen oireenmukaisessa hoidossa.

- Tehy kannattaa esitystä, koska sen avulla voitaisiin toteuttaa mielekästä työnjakoa lääkäreiden ja koulutettujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välillä. Nämä koulutetut hoitajat saisivat konsultaatiota geriatreilta ja muilta erikoislääkäreiltä.

Flinkman muistuttaa, että lisäkoulutuksen myötä saadun vastuun ja uusien tehtävien on näyttävä myös palkassa.

- Selvitystemme mukaan näyttää siltä, että noin 300 – 500 euron suuruiset palkankorotukset kuukausipalkkaan ovat toteutuneet. Samalla koulutuksen käyneet hoitajat ovat myös olleet tyytyväisiä ja innostuneita uusista työtehtävistä. Myös potilaat ovat olleet uudistukseen pääsääntöisesti tyytyväisiä.

Tehyyn on perustettu jaos hoitajille, jotka ovat saaneet rajatun lääkkeenmäärämisoikeuden.

Tehy osallistuu 18. – 20.8. Helsingissä pidettävään kansainväliseen Advanced Practice Nursing –kongressiin, jonka aiheena ovat sairaanhoitajien laajennetut tehtävänkuvat. Kongressin järjestää Sairaanhoitajaliitto: http://www.nurses.fi/8th-icn-international-nurse-prac/

Lisätietoja:
Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman, gsm 0400 968 32

 

 

 

Seuraava juttu:

http://www.tehy.fi/tehy-lehti/2014/4-2014/helposti-lahestyttavat/

 

Helposti lähestyttävät

 

Lohjalaiset reseptihoitajat olisivat valmiita ottamaan lisää vastuuta

(kuva)

Sano aaa. Joel Mahkonen on tullut äitinsä kanssa Birgitta Kuosmasen vastaanotolle.

ONKO OLLUT rähmää silmissä? Pesikö äiti silmät aamulla?

Sairaanhoitaja Birgitta Kuosmasen vastaanotolla Lohjan terveyskeskuksessa on 3-vuotias Joel Mahkonen. Hän istuu äitinsä sylissä ja vastailee hieman ujona hoitajan kysymyksiin. Tutkimus etenee kurkkuun ja korviin.

– Helpottaa kummasti lapsiperheen elämää, kun silmä- ja muihin pikkutulehduksiin saa avun samana päivänä, kehuu Minna Mahkonen hoitajan vastaanottoa.

Lääkärille on yleensä vaikea saada aikaa, mutta hoitajalle pääsee usein heti. Näin välttyy odottamasta kolmea neljää tuntia päivystävälle lääkärille. Samalla käynnillä hoituu myös muut asiat. Tällä kertaa Birgitta antaa Joelin äidille influenssarokotteen.

Hoitoketjussa olisi vielä parantamista sekä hoitajan että asiakkaan mielestä. Esimerkiksi rokotukset hoituisivat heidän mielestään parhaiten niin, että asiakas voisi soittaa hoitajalle, joka laittaisi reseptipyynnön apteekkiin puhelinhaastattelun perusteella. Asiakas kävisi apteekissa hakemassa rokotteen ja tulisi pistettäväksi hoitajalle.

– Nyt potilaan tarvitsee tulla ensin vastaanotolleni hakemaan resepti, sanoo Birgitta.

SUOMEN ENSIMMÄISET reseptihoitajat eli rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneet sairaanhoitajat valmistuivat keväällä 2012. Heidän joukossaan olivat Birgitta ja hänen työkaverinsa Päivi Juselius.

Molemmat olivat odottaneet reseptinkirjoittamiseen pätevöittävää koulutusta jo pitkään. Kun koulutus käynnistyi, he hakivat Jyväskylässä järjestettyyn pilottikoulutukseen.

Pääsykokeessa tentittiin lääkelaskuja sekä farmakologiaa ja toksikologia käsittelevää teosta. Opiskeluihin kuului Jyväskylässä pidettyjen lähipäivien lisäksi etätehtäviä, välitenttejä sekä potilastutkimuksia omassa työyksikössä lääkärin ohjauksessa.

– Koulutus oli hyvä ja monipuolinen, mutta kliinisen hoitotyön luentoja olisi voinut jättää vähemmälle, sillä ne olivat vanhan kertausta. Sen sijaan potilastutkimuksiin olisi voinut käyttää enemmän aikaa, Birgitta kertoo.

Pilottikoulutus maksoi 750 euroa. Lohjalla sen maksoi työnantaja. Työnantaja osallistui kustannuksiin muutenkin ja korvasi lähiopinnoista ja matkoista koituvat kulut. Lähipäivät laskettiin työajaksi.

Koulutuksen vaikutukset palkkaan olivat puheena jo ennen koulutusta ja uudelleen heti valmistumisen jälkeen. Hoitajat ehdottivat Tehyn suositusta eli 300–500 euron kuukausittaista lisää tehtävien laajuuden ja vastuun mukaan. Ehdotus ei mennyt läpi sellaisenaan: palkka nousi 220 euroa.

– Sopimuksen mukaan uusi korotus on mahdollinen, jos lääkelista laajenee nykyisestä.

Kukaan ei ole sanonut, ettei haluaisi hoitajalle.

PÄIVI TOIMI kokopäiväisenä diabeteshoitajana jo ennen koulutusta. Nykyisin hän saa uusia rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden piiriin kuuluvia pitkäaikaispotilaiden lääkemääräyksiä.

Päivin mielestä kokonaiskuva potilaan terveydentilasta hahmottuu hänelle uuden koulutuksen myötä entistä paremmin. Myös muu hoitohenkilöstö kääntyy mielellään diabeteshoitajan puoleen ja pyytää konsultaatioapua.

Työtä voisi kehittää Päivin mielestä vieläkin itsenäisempään suuntaan.

– Lääkelista voisi olla laajempi ja muotoutua enemmän toimenkuvan mukaan. Esimerkki insuliini ei kuulu uusittaviin.

Samaa mieltä on Birgitta, joka työskentelee neljänä päivänä viikosta aikuisterveydenhoitajana ja yhtenä päivänä päivystävänä sairaanhoitajana.

– Jos potilaalla on selkeä korvatulehdus, voisin kirjoittaa antibioottikuurin.

Aikuisterveydenhoitaja antaa elämäntapaohjeita asiakkaille, joilla on muun muassa riski sairastua diabetekseen, kohonnut verenpaine ja ylipainoa. Omalla vastaanotollaan hän voi aloittaa lääkityksen lieviin infektioihin, kuten silmä- ja virtsatietulehduksiin. Sairauslomaa hän voi antaa pari päivää – influenssaan viikon.

Birgitta tekee myös työttömien terveystarkastuksia. Päivästä puoli tuntia on varattu konsultointiin. Aamupäivällä on tunnin puhelinaika, mutta asiakkaat soittavat myös muulloin.

– Ihmiset soittavat esimerkiksi siksi, että haluavat tarkennuksen lääkärin tekemään diagnoosiin ja haluavat tietää, miten määrätty lääke vaikuttaa ja käykö se yhteen muiden lääkkeiden kanssa.

Birgitan mukaan potilaat kääntyvät mielellään sairaanhoitajan puoleen.

– Kukaan ei ole sanonut, ettei haluaisi hoitajalle. Päinvastoin.

BIRGITTA JA PÄIVI ovat tyytyväisiä, että Lohjalle on saatu viime vuosina lisää hoitajia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Hoitajien on mahdollista kertoa muun muassa diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskeistä.

Heidän tietojensa mukaan vastaava koulutus houkuttelisi muitakin. Työnantajapuolella ollaan kuitenkin vastahankaan. Perusteluna on, että koulutus maksaa nykyään noin 5   000 euroa.

Kokeneiden hoitajien mielestä kieltäytyminen on lyhytnäköistä.

– Koulutus maksaa noin yhden lääkärin kuukausipalkan mutta on parhaimmillaan parin vuosikymmenen sijoitus.

Teksti Vesa Turunen ja kuvat Annika Rauhala ja Petri Blomqvist

 

 

PDF-tiedostolausunto STM.pdf (205 kB)
Tehyn julkilausuma STM:lle
MS Word -tiedostoSairaanhoitajaliitto Lausunto.docx (18 kB)
Sairaanhoitajaliiton lausunto STM:lle