Mediasta poimittua

Sairaanhoitajan määräämien lääkkeiden valikoima kasvaa

18.12.1019

VESA TURUNEN, Toimittaja

Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden hankkineen sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee keväällä 2020. Samalla päivystyksessä työskentelevien oikeudet kaventuvat.

SAIRAANHOITAJIEN oikeudet kirjoittaa reseptejä muuttuvat alkuvuodesta, mikä toisaalta lisää ja toiselta kaventaa sairaanhoitajien työnkuvaa.

– Muutos on kahtiajakoinen, kiteyttää sairaanhoitaja ja luottamusmies Jari Kauppinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä. Hän on Tehyn lääkkeenmääräämisen erikoispätevyysjaoston puheenjohtaja.

Vanhan, tämän vuoden loppuun asti voimassa olevan asetuksen mukaan sairaanhoitajat ovat voineet määrätä lääkkeitä potilaille rajatusti. Vuoden 2020 alusta alkaen määrättävien lääkkeiden valikoima laajenee niillä sairaanhoitajilla, jotka ovat hoitaneet pitkäaikaissairaita. Nämä sairaanhoitajat voivat jatkossa jatkaa lääkärin määräämää reseptiä esimerkki astmaan, tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin.

– Tämä on parannus, kuten myös se, että sairaanhoitaja saa oikeuden määrätä lääkkeitä vaikuttavan aineen sijasta lääkkeen kauppanimellä, kuten lääkärit. Se lisää potilasturvallisuutta.

SEN SIJAAN päivystyksessä työskentelevien reseptihoitajien oikeudet kaventuvat, kun ikärajat muuttuvat. Kun tähän asti sairaanhoitaja on voinut määrätä lääkkeen pikkulapsen silmätulehdukseen, hoidettavien ikäraja nousee nyt 12-vuotiaisiin. Kun ennen naisten virtsatietulehduksiin ovat lääkkeen hoitajalta saaneet 15 vuotta täyttäneet, uuden asetuksen mukaan potilaan on oltava täysi-ikäinen.

– On kuin päivystyksessä työskentelevien sairaanhoitajien osaaminen loppuisi yhtäkkiä. Samalla hoitoon pääsy tulee heikkenemään, kun tätä ennen potilas on voinut saada nopean avun hoitajan vastaanotolta.

Jotta sairaanhoitaja saa määrätä lääkkeitä, hänen on käytävä vaadittava koulutus ja saatava määräys tehtävässä toimimiseen toimintayksikön vastaavalta lääkäriltä. Työnantaja voi hakea maksamansa koulutuksen kuluja takaisin aluehallintovirastosta. Koulutuksen takaisinmaksu on ollut voimassa puolisen vuotta.

LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄMISESTÄ annetun asetuksen muutos tulee voimaan 1. tammikuuta 2020. Sairaanhoitajat eivät kuitenkaan voi määrätä uusia lääkkeitä vielä tuolloin, sillä tarvittavat tiedot saadaan Lääketietokantaan vasta 1. maaliskuuta.

THL:n mukaan kahdeksalla prosentilla terveysasemien hoitajista on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus.

Lähde: https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/sairaanhoitajan-maaraamien-laakkeiden-valikoima-kasvaa

Tehy kannattaa rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamista kotisairaanhoitoon ja erikoissairaanhoidon poliklinikoille

20.2.2019

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy antoi tänään lausuntonsa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle rajatusta lääkkeenmääräämisestä.

Sairaanhoitajilla, terveydenhoitajilla ja kätilöillä on ollut vuoden 2011 alusta asti oikeus julkisessa terveydenhuollossa määrätä rajatusti lääkkeitä potilaille. Ennen rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saamista hoitajan on käytävä vuoden mittainen laaja täydennyskoulutus, sillä tehtävässä tarvittava osaaminen ei sisälly peruskoulutukseen.

Nyt käsittelyssä on lakiehdotus, jonka mukaan rajattu lääkkeenmäärääminen olisi mahdollista ottaa käyttöön myös kotisairaanhoidossa sekä erikoissairaanhoidon poliklinikoilla. Tehy kannattaa lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamista.

- Rajatusta lääkkeenmääräämisestä on saatu hyviä tuloksia ja se on esimerkiksi Jyväskylän seututerveyskeskuksessa ja Eksotessa osa arkipäivän toimintaa, toteaa Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.

Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on turvallista, säänneltyä ja valvottua toimintaa, joka perustuu korkeatasoiseen koulutukseen ja osaamiseen. Tehy korostaa lausunnossaan omavalvonnan merkitystä. Omavalvonta perustuu yksikössä toteutettavaan riskien hallintaan, jossa hoitoprosesseja arvioidaan laadun ja potilasturvallisuuden näkökulmasta.

- Lääkkeenmääräämisoikeuden laajentaminen on tärkeää siksikin, että kustannuksia saadaan hillittyä ja potilaiden hoitoon pääsy turvattua. Lisäksi lääkäreiden aikaa vapautuu vaativimpien potilaiden hoitoon.

Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijatyöryhmän raportin mukaan potilaat ovat olleet tyytyväisiä rajatun lääkkeenmääräämisen omaavien sairaanhoitajien toteuttamaan hoitoon.

Suomessa oli vuonna 2018 yhteensä 377 rajatun lääkkeenmäärämisoikeuden saanutta hoitajaa.

Lähde: https://www.tehy.fi/fi/ajankohtaista/tehy-kannattaa-rajatun-laakkeenmaaraamisoikeuden-laajentamista-kotisairaanhoitoon-ja

 

Sairaanhoitajalle uusia tilaisuuksia määrätä lääkkeitä

25.8.2020

RIITTA HANKONEN, Toimittaja

Erikoispätevyyden hankkinut sairaanhoitaja voi ensi syksystä lähtien määrätä lääkkeitä nykyistä useammassa työpaikassa.

SAIRAANHOITAJIEN OIKEUS määrätä lääkkeitä laajenee kotisairaanhoitoon ja erikoissairaanhoitoon. Samalla oikeus rajattuun lääkkeenmääräämiseen laajenee koskemaan myös kunnan tai kuntayhtymän ulkoistamia terveydenhuollon avohoidon palveluja sekä ostopalveluja.

Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen 24. toukokuuta. Lain on tarkoitus tulla voimaan lokakuun alussa.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on tyytyväinen sekä asiakkaiden että ammattilaisten puolesta. Tehy on kannattanut rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamista, koska kokemukset ovat olleet myönteisiä.

– Tällainen sote-uudistus vastaa alkuperäisiä tavoitteita.

ESITYKSEN TAVOITTEENA on nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsyä ja hoidon aloittamista, sujuvoittaa terveydenhuollon toimintaa ja edistää työnjakoa.

Tällä hetkellä erikoispätevyyden saaneet sairaanhoitajat voivat määrätä lääkkeitä rajatusti terveyskeskusten avovastaanotoilla ja sairaanhoitopiirien yhteispäivystyksissä. Sairaanhoitaja voi aloittaa lääkityksen esimerkiksi silmä- tai virtsatietulehdukseen ja jatkaa tiettyjä lääkärin määräämiä verenpainetaudin, astman tai diabeteksen lääkereseptejä.

TEHY ON NEUVOTELLUT erikoispätevyyden suorittaneille sairaanhoitajille paikallisesti noin 400-500 euron palkankorotuksia kuukaudessa. Tehyssä on myös omaa toimintaa erityispätevyyden hankkineille.

Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus edellyttää 45 opintopisteen lisäkoulutusta sekä terveyskeskuksen vastaavan lääkärin määräystä. Rajattu lääkkeenmäärääminen otetiin Suomessa kansainvälisen esimerkin johdattamana käyttöön 2010.

Lähde: https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/sairaanhoitajalle-uusia-tilaisuuksia-maarata-laakkeita

 

MEDIATIEDOTE 26.03.2018

Tehy: Hoitajien lääkkeenmääräämisoikeus parantaa sosiaali- ja terveysalan palveluita

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on eri mieltä Lääkäriliiton kanssa rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamisesta. Lääkäriliitto vastustaa lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamista kun taas Tehy pitää tärkeänä, että suunnitelmallista työnjakoa lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä kehitetään.

Sairaanhoitajilla, terveydenhoitajilla ja kätilöillä on ollut vuoden 2011 alusta asti oikeus julkisessa terveydenhuollossa määrätä rajatusti lääkkeitä potilaille. Ennen rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saamista hoitajan on käytävä vuoden mittainen laaja täydennyskoulutus, sillä tehtävässä tarvittava osaaminen ei sisälly peruskoulutukseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut tavoitteeksi työnjaon kehittämisen sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, jotta saataisiin aikaan säästöjä ja järkevämpää työnjakoa eri ammattilaisten kesken. Eräänä keinona esitetään rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamista nykyisestään.

Tehyn mielestä nyt pitää pystyä katsomaan tulevaisuuteen ja kehittää palveluja. Kaikki potilaan käynnit eivät vaadi perinteistä vastaanottokäyntiä, vaan mm. digitalisaatio tuo erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa käynnit. Myös sairaanhoitajien pitää pystyä hyödyntämään tätä tulevaisuudessa lääkkeitä määrättäessä. Lisäksi sote-uudistuskin edellyttää, että tehtäviä ja työnjakoa eri ammattilaisten välillä tarkastellaan uudestaan.

- En ymmärrä Lääkäriliiton vastustusta lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamisessa. Myös lääkäreiden aikaa vapautuu oleellisempien tehtävien tekemiseen, kun lääkkeenmääräämisoikeuksia laajennetaan hoitohenkilöstölle, joka on saanut lisäkoulutuksen tehtävään, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Tehy pitää tärkeänä, että suunnitelmallista työnjakoa lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanottotoiminnan välillä kehitetään. Näin parannetaan asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia, nopeaa potilaan tilan arviointia sekä lääkäreiden ja hoitajien työajan tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta käyttöä.

Rajattu lääkkeenmäärääminen on hyvin säänneltyä toimintaa, jota sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto valvoo. Koulutus on vaativa kokonaisuus, johon kuuluu teoriaopintojen lisäksi potilaan hoidontarpeen arviointia, hoitotyön ja oireenmukaisen hoidon toteuttaminen sekä hoidon vaikutusten seuranta ja arviointi. Osaaminen varmistetaan kirjallisella kokeella ja näytöllä, jonka arviointiin osallistuu ohjaava lääkäri.

Koulutuksen tuoma lisäpätevyys on tärkeä resurssi työnantajalle. Työnantajan kanssa pitää sopia koulutukseen osallistumisen kustannuksista ja tehtävän vaativuuden vaikutuksista sairaanhoitajan palkkaukseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän selvityksen mukaan, potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa hoitoon.

Nykyisen lainsäädännön mukaan sairaanhoitajan oikeus rajattuun lääkkeenmääräämiseen rajoittuu kunnalliseen terveyskeskukseen ja sairaanhoitopiirin yhteispäivystykseen.

- Toimintaa on tarpeellista laajentaa kunnan ja kuntayhtymän järjestämisvastuulle kuuluviin perusterveydenhuollon muihin avohoidon ja erikoissairaanhoidon avohoidon palveluihin, Rytkönen sanoo.

Lähde: https://www.tehy.fi/fi/mediatiedote/tehy-hoitajien-laakkeenmaaraamisoikeus-parantaa-sosiaali-ja-terveysalan-palveluita

Hoitajan rajattu lääkkeenmääräämisoikeus myös ikääntyneiden palveluihin

18.8.2014

Sairaanhoitajilla, terveydenhoitajilla ja kätilöillä on ollut vuodesta 2011 alkaen oikeus julkisessa terveydenhuollossa määrätä rajatusti lääkkeitä potilaille. Ennen rajatun lääkkeenmäärämisoikeuden saamista hoitajan on käytävä vuoden mittainen laaja täydennyskoulutus, sillä tehtävässä tarvittava osaaminen ei sisälly peruskoulutukseen.

Tällä hetkellä vain hieman yli sadalla hoitajalla on lääkkeenmäärämisoikeus. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyssä ihmetellään, että miksi uudistusta ei käytetä laajemmin hyödyksi.

- Rajatun reseptinkirjoitusoikeuden omaavien hoitajien avulla on mahdollista säästää terveydenhuollon menoissa, koska tällöin voidaan lääkäreiden työpanosta vastaanottotoiminnassa hyödyntää nykyistä tehokkaammin, sanoo Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.

Erityisesti nyt kun toteutetaan SOTE-uudistus, kannattaisi reseptinkirjoitusoikeuden lisäksi uudistaa laajemminkin terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa ja tehtäviä.

- Hoitajavetoisten palveluiden avulla pystytään erityisesti haja-asutusalueilla pitämään palvelut kansalaisten ulottuvilla. Samalla palveluiden saatavuus nopeutuu. Liikkuvat palvelut, esimerkiksi terveysbussit, voivat tarjota uusia mahdollisuuksia hoitamiseen lähellä kotia.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut esillä esitys, jonka mukaan rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta voitaisiin laajentaa ikääntyneiden palveluihin. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saanut hoitaja voisi toimia useammassa ikääntyneiden palveluyksikössä ja huolehtia lääkemääräysten jatkamisesta tai aloittaa uuden lääkityksen oireenmukaisessa hoidossa.

- Tehy kannattaa esitystä, koska sen avulla voitaisiin toteuttaa mielekästä työnjakoa lääkäreiden ja koulutettujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välillä. Nämä koulutetut hoitajat saisivat konsultaatiota geriatreilta ja muilta erikoislääkäreiltä.

Flinkman muistuttaa, että lisäkoulutuksen myötä saadun vastuun ja uusien tehtävien on näyttävä myös palkassa.

- Selvitystemme mukaan näyttää siltä, että noin 300 – 500 euron suuruiset palkankorotukset kuukausipalkkaan ovat toteutuneet. Samalla koulutuksen käyneet hoitajat ovat myös olleet tyytyväisiä ja innostuneita uusista työtehtävistä. Myös potilaat ovat olleet uudistukseen pääsääntöisesti tyytyväisiä.

Tehyyn on perustettu jaos hoitajille, jotka ovat saaneet rajatun lääkkeenmäärämisoikeuden.

Tehy osallistuu 18. – 20.8. Helsingissä pidettävään kansainväliseen Advanced Practice Nursing –kongressiin, jonka aiheena ovat sairaanhoitajien laajennetut tehtävänkuvat. Kongressin järjestää Sairaanhoitajaliitto: http://www.nurses.fi/8th-icn-international-nurse-prac/

 

Helposti lähestyttävät

Tehy-lehti 4/2014

ONKO OLLUT rähmää silmissä? Pesikö äiti silmät aamulla?

Sairaanhoitaja Birgitta Kuosmasen vastaanotolla Lohjan terveyskeskuksessa on 3-vuotias Joel Mahkonen. Hän istuu äitinsä sylissä ja vastailee hieman ujona hoitajan kysymyksiin. Tutkimus etenee kurkkuun ja korviin.

– Helpottaa kummasti lapsiperheen elämää, kun silmä- ja muihin pikkutulehduksiin saa avun samana päivänä, kehuu Minna Mahkonen hoitajan vastaanottoa.

Lääkärille on yleensä vaikea saada aikaa, mutta hoitajalle pääsee usein heti. Näin välttyy odottamasta kolmea neljää tuntia päivystävälle lääkärille. Samalla käynnillä hoituu myös muut asiat. Tällä kertaa Birgitta antaa Joelin äidille influenssarokotteen.

Hoitoketjussa olisi vielä parantamista sekä hoitajan että asiakkaan mielestä. Esimerkiksi rokotukset hoituisivat heidän mielestään parhaiten niin, että asiakas voisi soittaa hoitajalle, joka laittaisi reseptipyynnön apteekkiin puhelinhaastattelun perusteella. Asiakas kävisi apteekissa hakemassa rokotteen ja tulisi pistettäväksi hoitajalle.

– Nyt potilaan tarvitsee tulla ensin vastaanotolleni hakemaan resepti, sanoo Birgitta.

SUOMEN ENSIMMÄISET reseptihoitajat eli rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneet sairaanhoitajat valmistuivat keväällä 2012. Heidän joukossaan olivat Birgitta ja hänen työkaverinsa Päivi Juselius.

Molemmat olivat odottaneet reseptinkirjoittamiseen pätevöittävää koulutusta jo pitkään. Kun koulutus käynnistyi, he hakivat Jyväskylässä järjestettyyn pilottikoulutukseen.

Pääsykokeessa tentittiin lääkelaskuja sekä farmakologiaa ja toksikologia käsittelevää teosta. Opiskeluihin kuului Jyväskylässä pidettyjen lähipäivien lisäksi etätehtäviä, välitenttejä sekä potilastutkimuksia omassa työyksikössä lääkärin ohjauksessa.

– Koulutus oli hyvä ja monipuolinen, mutta kliinisen hoitotyön luentoja olisi voinut jättää vähemmälle, sillä ne olivat vanhan kertausta. Sen sijaan potilastutkimuksiin olisi voinut käyttää enemmän aikaa, Birgitta kertoo.

Pilottikoulutus maksoi 750 euroa. Lohjalla sen maksoi työnantaja. Työnantaja osallistui kustannuksiin muutenkin ja korvasi lähiopinnoista ja matkoista koituvat kulut. Lähipäivät laskettiin työajaksi.

Koulutuksen vaikutukset palkkaan olivat puheena jo ennen koulutusta ja uudelleen heti valmistumisen jälkeen. Hoitajat ehdottivat Tehyn suositusta eli 300–500 euron kuukausittaista lisää tehtävien laajuuden ja vastuun mukaan. Ehdotus ei mennyt läpi sellaisenaan: palkka nousi 220 euroa.

– Sopimuksen mukaan uusi korotus on mahdollinen, jos lääkelista laajenee nykyisestä.

Kukaan ei ole sanonut, ettei haluaisi hoitajalle.

PÄIVI TOIMI kokopäiväisenä diabeteshoitajana jo ennen koulutusta. Nykyisin hän saa uusia rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden piiriin kuuluvia pitkäaikaispotilaiden lääkemääräyksiä.

Päivin mielestä kokonaiskuva potilaan terveydentilasta hahmottuu hänelle uuden koulutuksen myötä entistä paremmin. Myös muu hoitohenkilöstö kääntyy mielellään diabeteshoitajan puoleen ja pyytää konsultaatioapua.

Työtä voisi kehittää Päivin mielestä vieläkin itsenäisempään suuntaan.

– Lääkelista voisi olla laajempi ja muotoutua enemmän toimenkuvan mukaan. Esimerkki insuliini ei kuulu uusittaviin.

Samaa mieltä on Birgitta, joka työskentelee neljänä päivänä viikosta aikuisterveydenhoitajana ja yhtenä päivänä päivystävänä sairaanhoitajana.

– Jos potilaalla on selkeä korvatulehdus, voisin kirjoittaa antibioottikuurin.

Aikuisterveydenhoitaja antaa elämäntapaohjeita asiakkaille, joilla on muun muassa riski sairastua diabetekseen, kohonnut verenpaine ja ylipainoa. Omalla vastaanotollaan hän voi aloittaa lääkityksen lieviin infektioihin, kuten silmä- ja virtsatietulehduksiin. Sairauslomaa hän voi antaa pari päivää – influenssaan viikon.

Birgitta tekee myös työttömien terveystarkastuksia. Päivästä puoli tuntia on varattu konsultointiin. Aamupäivällä on tunnin puhelinaika, mutta asiakkaat soittavat myös muulloin.

– Ihmiset soittavat esimerkiksi siksi, että haluavat tarkennuksen lääkärin tekemään diagnoosiin ja haluavat tietää, miten määrätty lääke vaikuttaa ja käykö se yhteen muiden lääkkeiden kanssa.

Birgitan mukaan potilaat kääntyvät mielellään sairaanhoitajan puoleen.

– Kukaan ei ole sanonut, ettei haluaisi hoitajalle. Päinvastoin.

BIRGITTA JA PÄIVI ovat tyytyväisiä, että Lohjalle on saatu viime vuosina lisää hoitajia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Hoitajien on mahdollista kertoa muun muassa diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskeistä.

Heidän tietojensa mukaan vastaava koulutus houkuttelisi muitakin. Työnantajapuolella ollaan kuitenkin vastahankaan. Perusteluna on, että koulutus maksaa nykyään noin 5   000 euroa.

Kokeneiden hoitajien mielestä kieltäytyminen on lyhytnäköistä.

– Koulutus maksaa noin yhden lääkärin kuukausipalkan mutta on parhaimmillaan parin vuosikymmenen sijoitus.

Teksti Vesa Turunen ja kuvat Annika Rauhala ja Petri Blomqvist

 

 

PDF-tiedostolausunto STM.pdf (205 kB)
Tehyn julkilausuma STM:lle
MS Word -tiedostoSairaanhoitajaliitto Lausunto.docx (18 kB)
Sairaanhoitajaliiton lausunto STM:lle